Estevalmennus 5.4.

[Perhe Kytökangas]

Taika Kytökangas pitää 3kpl estevalmennuksia tiistaina 5.4.
Osallistu alle ilmoittamalla nimesi, ratsun nimi (ja sivujen osoite) sekä taso, jolla valmennuksen haluat pidettävän.

Jokaiselle kirjoitetaan vähintään 100 sanan kommentit valmennuksen kulusta, jonka saa vapaasti lisätä hevosen sivuille näkyviin (valmentajaksi Taika Kytökangas linkitettynä tallin sivuille kytokangas.altervista.org/).

Huom. Voit osallistua vain yhdellä hevosella!


AIKATAULU

1. VALMENNUS KLO: 14:00
Tuulia T. - Cirion Coco Dictator ruiskukka.org/yksityiset/h/CirionCocoDictator.php 160cm

2.VALMENNUS KLO 16:00
Gillian - Kings Scoopy Doo (oranges.co.nf/ML/dodo.php) 120 cm

3.VALMENNUS KLO 18:00
Veera - Virmalan Nuutti (www.tuloton.suntuubi.com/fi/Nuutti/), orin taso 100cm

[Perhe Kytökangas]

TUULIA & COCO

Päivän ensimmäinen valmennettava oli Tuulia T. hevosellaan Cocolla. Olin jo valmiiksi rakentanut parivaljakolle radan maneesiin, jotta siihen ei tuhlaantuisi liikaa aikaa.
Coco vaikutti energiseltä - ehkä vähän liiaksikin - eikä tamma olisi malttanut alkuverryttelyjä tehdä sulassa sovussa ratsastajansa kanssa. Tuulia sai pidätellä tammaansa koko ajan, ettei se lähtisi viilettämään pitkin maneesia.
Meno kuitenkin tasaantui sitä mukaa, kun verryttelyt etenivät ja lopulta edessäni kulki upean näköinen ratsukko. Lämmittelyt tehtiin pienillä kavallettiharjoituksilla eikä ne tuottaneet ratsukolle ongelmia.

Seuraavaksi hypättiin sarjaa. Esteet eivät olleet alkuun kuin hassut 60cm, jotta tuntumaa hyppyihin tulisi. Cocoa ei paljoa hetkauttanut matalat esteet, se yli mentiin kepeän näköisesti ja näytti siltä, että hevonen kyllästyi pikkuruisiin miniesteisiin. Tämän vuoksi nostin korkeutta. Coco eteni esteille vähän liiankin vauhdikkaasti, mutta Tuulia sai pidäteltyä tammaansa niin, että askeleet osuivat väleihin oikein ja näin ollen hypytkin onnistuivat leikittä.

Sarjan pomppimisen jälkeen neuvoin Tuulialle radan, jota olin heidän päänsä menoksi suunnitellut. Rataan kuului juuri hypätty sarja, muuri, okseri sekä yksi pystyeste. Taas näytti Cocolla olevan liikaa vauhtia eikä tällä kertaa Tuulia saanut menoa korjattua, jonka vuoksi okserin puomit kolahtelivat maahan. Uusintayritys kuitenkin onnistui täysin. Nostin esteiden korkeudet tamman maksimitasoon ja annoin ratsukolle luvan lähteä suorittamaan rataa.
Coco ja Tuulia olivat löytäneet yhteisen sävelen ja rata meni puhtaasti läpi. Ehkei niinkään huippuajalla radasta suoriuduttu, mutta kuitenkin...
Välikäyntien jälkeen ratsukko hyppäsi eriversioita radasta, jonka jälkeen oli aika lopetella tämän parivaljakon kanssa.

[Perhe Kytökangas]

GILLIAN & DODO

"Terve taas", moikkasin Gilliania ja Dodoa, jotka saapuivat maneesiin estevalmennusta varten. Olin tähän duoon jo edellispäivänä tutustunut kouluvalmennuksen merkeissä, joten aivan uppo-outo kaksikko ei kyseessä ollut.
Ihan ensialkuun käskin ratsastaa ravissa kiemurauralle aseteltujen kavallettien yli. Dodo kulki innokkaasti eteenpäin minimaalisten esteiden yli ja Gillian näytti vain nauttivan kyydistä sen ihmeemmin ohjaamatta ponia. Ilmeisesti esteet olivat Dodolle enemmän mieleen kuin kouluratojen kiemurat.
Kun ravissa oli kavallettiharjoituksia jonkin verran tahkottu, nostettiin laukka ja sama tehtävä kuin äsken. Gillian joutui jonkun verran pidättämään ratsuaan, ettei meno äityisi liian villiksi. Hieman niskojaan nakellen Dodo suostui menemään rauhallisempaa laukkaa ja harjoitus suoritettiin kunnialla läpi.

Kiemuroiden jälkeen käskin ottamaan hetken käyntiä ja rakensin pienen esteradan ratsukkoa varten.
Rata koostui vesimattopystystä, kaksoissarjasta, okserista ja pystyesteestä. Tarkkuus oli tänään kaiken A ja O, ei niinkään nopeus... Mutta Dodo näytti olevan eri mieltä. Se mennä paahtoi häntä tötteröllä esteeltä toiselle. Gillian yritti parhaansa mukaan pidätellä ratsuaan, mutta ei niin ei. Puomit kolisivat yhden jos toisenkin esteen kohdalla... Ei hätä kuitenkaan ole tämän näköinen, poni kuulolle ja uusintayritys.
Tällä kertaa Dodo malttoi mielensä ja meni Gillianin ohjeiden mukaan. Esteradasta suoriuduttiin puhtaasti läpi. Myös toisella ja kolmannellakin kerralla.
Onnistumiseen on aina hyvä lopettaa, joten annoin luvan lopettaa tältä päivältä. Ratsukko saisi tehdä loppuverryttelyt sillä välin, kun itse valmistauduin päivän viimeiseen valmennettavaan ratsukkoon.

[Perhe Kytökangas]

VEERA & NUUTTI

Päivän viimeinen ratsukko koostui Veerasta ja hänen suokkipojastaan, Nuutista. Liinaharjainen ori kulki reippaasti eteenpäin heti alkumetreistä lähtien, muttei kuitenkaan liian reippaasti, sillä ori näytti olevan hienosti kuulolla. Kuulema riippui päivästä, miten Nuutti jaksoi käyttäytyä ja tänään oli näemmä hyvä päivä.
Alkuverryttelyt hoidettiin puomiharjoituksilla sekä kavalletteilla. Nuutti mennä pakersi tehtäviä korvat hörössä eikä Veerakaan näyttänyt siltä, että valmennustuokiomme olisi kovin vastenmielinen tapahtuma.

Kun verryttelyt oli verrytelty, ryhdyttiin hyppäämään yksittäistä okseria. Ensin okseria hypättäisiin ravissa ja sitten laukassa. Nuutti kulki tasaisesti eteenpäin ja hyppäsi matalan okserin yli vaivatta. Eihän se ehkä mikään ketterin hevonen ollut, mutta kyllä siltä hyppytyyliä löytyi.
Laukassa oli pientä kuumumista havaittavissa, mutta Veera sai pidettyä orin hallinnassaan.

Välikäyntien jälkeen lähdettiin ylittämään rataa, joka koostui äskettäin hypätystä okserista, muurista sekä vesimatosta. Vesimatto tuntui aiheuttavan Nuutille ylimääräisiä sydämen tykytyksiä eikä ori alkuun suostunut menemään edes sen ohitse. Kun orille oli tehty selväksi, ettei se omituinen kapistus päälle käy, hevonen rauhottui ja pystyimme aloittamaan rataharjoitukset.
Parilla ensimmäisellä kierroksella Nuutti lähti hyppyyn vähän liiankin kaukaa, jonka vuoksi puomit eivät telineissään pysyneet. Muuten ratsastuksessa ei ollut moittimista, kunhan tuo lähestyminen saataisiin hiottua paremmaksi. Eihän me sitä ihan täydelliseksi saatu, mutta edistymistä oli havaittavissa parin uusintakierroksen jälkeen.

Loppuverryttelyt tehtiin jälleen puomiharjoituksilla ja pienillä pohkeenväistötreeneillä. Nuutti sekä Veera näyttivät tyytyväisiltä valmennuksen kulkuun, eikä minullakaan jäänyt niin sanotusti paha maku suuhun tästä kaksikosta.

[VeeraRuusula]

Kiitokset valmennuksesta, sitä oli mukava lukea.